Alokkaana merivoimissa opin, että Suomi on käytännössä saari, merenkulusta riippuvainen pussinperä. Alkuvuosi lykkii eteenpäin mittavia liikennehankkeita, jotka voivat toteutuessaan myllertää asetelmaa.
Tuoreen esiselvityksen mukaan tunneli Helsingistä Tallinnaan olisi kannattava rakentaa. Lähiviikkoina odotetaan julkaistavaksi elinkeinoelämän ex-pääministeri Paavo Lipposelta tilaamaa selvitystä arktisen alueen näkymistä. Sen olennainen osa on Suomen pohjoisen merireiteille yhdistävä Jäämeren rata.
Pisararadasta ei ole koko valtakunnan hankkeeksi, mutta tunneli Tallinnaan olisi paljon muutakin kuin aaltojen alainen oikoreitti Pasilasta sunnuntaikävelylle vanhaan Revaliin. Baltian halki Varsovaan ja Berliiniin kulkevan Rail Baltican valmistuessa se avaisi suoran ratayhteyden Suomesta Euroopan sydämeen.
Pohjoisen merireitin etuna olisi rahtikuljetuksen päästöjen ja kustannusten putoaminen ja nyt sumpussa olevien väylien kuormituksen keventyminen. Hyisiä olosuhteita kestävien alusten ja jään tajun tarve toisi hitsipillin välkettä ja kontrahteja suomalaisille telakoille ja teknologiayrityksille.
Yhdessä Jäämeren rata ja Tallinnan tunneli kuroisivat Suomen saaresta kannakseksi. Aalto-yliopiston selvitys ”Arktinen myrsky” vuodelta 2013 maalasi Suomen geopoliittisen aseman mullistuvan pohjoisen meriväylien avautumisen ja globaalien liikennevirtojen myötä.
Helsingin, Oulun, Rovaniemen ja Sodankylän yhdessä tilaaman raportin mukaan ratayhteys pohjoiseen ja Tallinnaan tekisi Suomesta Aasian, Amerikan ja Euroopan välisen maa-, meri- ja tietoliikenteen risteyskohdan. Matkustajien ja rahdin rinnalla kulkisi data, kiskojen rinnalla tietoliikennekaapelit, merenpohjassa ja maankamaran halki.
Jäämeren rata ja Tallinnan tunneli ovat pitkän sihdin hankkeita. Silti toimia tarvitaan nyt. Kun aikajänne on vuosikymmen ja yli, aloittamista vaille valmis on vielä pitkässä kuusessa. Englannin kanaalin tunnelin rakennustöiden alkamiseen ehti vierähtää pari vuosisataa siitä, kun suunnitelmia esiteltiin ensimmäisen kerran keisari Napoleonille.
Jo seuraavan hallituksen on valettava hankkeille perustuksia. On tunnusteltava rahoitusta EU:lta, Norjan öljykassoilta ja Aasian investoreilta, solmittava aiesopimuksia valtioiden välillä. Rakentamista voisi edistää keskustan aiemmin esittämän Infra Oy:n perustaminen. Yhtiö voisi koota julkista ja yksityistä rahaa ja hyödyntää matalakorkoista lainaa miljardi-investointien toteuttamiseksi.
Sumun ja apatian keskellä maamme tarvitsee suuntaa ja visioita. Suomen kääntäminen logistisesta pussinperästä maailman tietovirtojen ja liikenteen yhdeksi solmukohdaksi on kunnianhimoista, mutta mahdollista.
Julkaistu Suomenmaassa 22.2.
Tuoreen esiselvityksen mukaan tunneli Helsingistä Tallinnaan olisi kannattava rakentaa. Lähiviikkoina odotetaan julkaistavaksi elinkeinoelämän ex-pääministeri Paavo Lipposelta tilaamaa selvitystä arktisen alueen näkymistä. Sen olennainen osa on Suomen pohjoisen merireiteille yhdistävä Jäämeren rata.
Pisararadasta ei ole koko valtakunnan hankkeeksi, mutta tunneli Tallinnaan olisi paljon muutakin kuin aaltojen alainen oikoreitti Pasilasta sunnuntaikävelylle vanhaan Revaliin. Baltian halki Varsovaan ja Berliiniin kulkevan Rail Baltican valmistuessa se avaisi suoran ratayhteyden Suomesta Euroopan sydämeen.
Pohjoisen merireitin etuna olisi rahtikuljetuksen päästöjen ja kustannusten putoaminen ja nyt sumpussa olevien väylien kuormituksen keventyminen. Hyisiä olosuhteita kestävien alusten ja jään tajun tarve toisi hitsipillin välkettä ja kontrahteja suomalaisille telakoille ja teknologiayrityksille.
Yhdessä Jäämeren rata ja Tallinnan tunneli kuroisivat Suomen saaresta kannakseksi. Aalto-yliopiston selvitys ”Arktinen myrsky” vuodelta 2013 maalasi Suomen geopoliittisen aseman mullistuvan pohjoisen meriväylien avautumisen ja globaalien liikennevirtojen myötä.
Helsingin, Oulun, Rovaniemen ja Sodankylän yhdessä tilaaman raportin mukaan ratayhteys pohjoiseen ja Tallinnaan tekisi Suomesta Aasian, Amerikan ja Euroopan välisen maa-, meri- ja tietoliikenteen risteyskohdan. Matkustajien ja rahdin rinnalla kulkisi data, kiskojen rinnalla tietoliikennekaapelit, merenpohjassa ja maankamaran halki.
Jäämeren rata ja Tallinnan tunneli ovat pitkän sihdin hankkeita. Silti toimia tarvitaan nyt. Kun aikajänne on vuosikymmen ja yli, aloittamista vaille valmis on vielä pitkässä kuusessa. Englannin kanaalin tunnelin rakennustöiden alkamiseen ehti vierähtää pari vuosisataa siitä, kun suunnitelmia esiteltiin ensimmäisen kerran keisari Napoleonille.
Jo seuraavan hallituksen on valettava hankkeille perustuksia. On tunnusteltava rahoitusta EU:lta, Norjan öljykassoilta ja Aasian investoreilta, solmittava aiesopimuksia valtioiden välillä. Rakentamista voisi edistää keskustan aiemmin esittämän Infra Oy:n perustaminen. Yhtiö voisi koota julkista ja yksityistä rahaa ja hyödyntää matalakorkoista lainaa miljardi-investointien toteuttamiseksi.
Sumun ja apatian keskellä maamme tarvitsee suuntaa ja visioita. Suomen kääntäminen logistisesta pussinperästä maailman tietovirtojen ja liikenteen yhdeksi solmukohdaksi on kunnianhimoista, mutta mahdollista.
Julkaistu Suomenmaassa 22.2.
RSS Feed
