Keskustalegenda Johannes Virolainen letkautti päättäneensä kantansa Suomen EU-jäsenyyteen jo marraskuussa ’39. Suomi ankkuroi itsensä maanosan laidalta Euroopan Unioniin pian parikymmentä vuotta sitten.
Moni meistä nuorista onkin viettänyt suurimman osan elämästään EU-Suomessa. Kevään eurovaaleissa ei ole kyse siitä, olemmeko följyssä vai ulkona. EU on ja pysyy – mihin suuntaan nuorkeskustalaiset siis haluavat valtioliittoa viedä? Tässä lehdessä meppiehdokkaat saavat suunvuoron.
Luottamus Euroopan Unioniin on koetuksella kaikissa jäsenmaissa. Kansalaisia riepoo yhä useammille elämänaloille ulottuva sääntelyhalu parturikampaajan koroista siihen, voiko oliiviöljy olla ravintolan pöydällä avoimessa astiassa.
Oman uskottavuutensa vuoksi EU kaipaa normitalkoita. Eurooppalaista sääntelyä tarvitaan vain silloin, kun se on välttämätöntä esimerkiksi vapaan liikkuvuuden, ympäristön tai sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta. Muutoin päätöksenteossa viisaus asuu kansallisella ja alueellisella tasolla.
EU ei silti ole pelkkä talous- ja vapaakauppaliitto. Se on myös arvoyhteisö, jossa on jaettu käsitys oikeusvaltiosta ja kansalaisvapauksista. Näiden periaatteiden toteutuminen ei Euroopassakaan ole mikään itsestäänselvyys. Osa nykyisistä EU:n jäsenvaltioista oli vielä minun syntyessäni diktatuurin ikeen alla.
Parhaimmillaan EU:n tarkoitus ei ole tuoda yhteen valtioita, vaan ihmisiä. Kansanvaltainen ja monikirjoinen Eurooppa ei tarvitse kukoistaakseen keskitettyä liittovaltiota. Euroopan Unionin tärkein tehtävä löytyy sen juurilta: rauhan ja vakauden turvaajana historian kolhimassa maanosassamme.
Julkaistu Keskustanuorten Juuri-lehdessä
Moni meistä nuorista onkin viettänyt suurimman osan elämästään EU-Suomessa. Kevään eurovaaleissa ei ole kyse siitä, olemmeko följyssä vai ulkona. EU on ja pysyy – mihin suuntaan nuorkeskustalaiset siis haluavat valtioliittoa viedä? Tässä lehdessä meppiehdokkaat saavat suunvuoron.
Luottamus Euroopan Unioniin on koetuksella kaikissa jäsenmaissa. Kansalaisia riepoo yhä useammille elämänaloille ulottuva sääntelyhalu parturikampaajan koroista siihen, voiko oliiviöljy olla ravintolan pöydällä avoimessa astiassa.
Oman uskottavuutensa vuoksi EU kaipaa normitalkoita. Eurooppalaista sääntelyä tarvitaan vain silloin, kun se on välttämätöntä esimerkiksi vapaan liikkuvuuden, ympäristön tai sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta. Muutoin päätöksenteossa viisaus asuu kansallisella ja alueellisella tasolla.
EU ei silti ole pelkkä talous- ja vapaakauppaliitto. Se on myös arvoyhteisö, jossa on jaettu käsitys oikeusvaltiosta ja kansalaisvapauksista. Näiden periaatteiden toteutuminen ei Euroopassakaan ole mikään itsestäänselvyys. Osa nykyisistä EU:n jäsenvaltioista oli vielä minun syntyessäni diktatuurin ikeen alla.
Parhaimmillaan EU:n tarkoitus ei ole tuoda yhteen valtioita, vaan ihmisiä. Kansanvaltainen ja monikirjoinen Eurooppa ei tarvitse kukoistaakseen keskitettyä liittovaltiota. Euroopan Unionin tärkein tehtävä löytyy sen juurilta: rauhan ja vakauden turvaajana historian kolhimassa maanosassamme.
Julkaistu Keskustanuorten Juuri-lehdessä
RSS Feed
